FAQ

 

(Photo curtesty of “followtheseinstructions” / creative commons)

Tällä sivulla vastataan tuulivoimaa koskeviin usein kysyttyihin kysymyksiin. Jos haluatte lisätä tänne kysymyksen tai kysyä jotain yksityisesti, ottakaa meihin yhteyttä ota yhteyttä –sivun kautta. Yleisempää tietoa löytyy linkkejä-sivun takaa ja hankekohtaiset tiedot, myös YVA:an liittyvät ja muut selvitykset, ovat saatavilla Gräsbölen ja Nordanå-Lövbölen hankesivuilla.

1. Onko tuulivoima taloudellisesti tuottavaa?

Energia-ala, viranomaiset ja suurin osa politiikan toimijoista ovat sitä mieltä, että uusiutuvan energian kuten tuulivoiman rakentamista tulee lisätä. Tässä muutama syy:

• Monet vanhat eurooppalaiset ydinreaktorit täytyy tulevaisuudessa lakkauttaa, koska ne ovat tulleet tiensä päähän. Uusiutuviin energian tuotantomuotoihin täytyy siis siirtyä, koska tähänastinen tapa toimia ei ole kestävällä pohjalla. Parhaat vaihtoehdot löydetään vertaamalla energian tuotantokustannuksia energialähteittäin.  

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC raportoi aikaisemmin tänä vuonna, että uusiutuva energia pystyy jo kilpailemaan ydinvoiman ja kivihiilen kanssa (IPCC 2011). Fukushiman     ydinonnettomuuden kaltaiset riskit lisäävät energiantuotannon turvallisuusvaatimuksia, mikä lisää kustannuksia. Kasvaneet ydinvoiman kustannukset lisäävät uusiutuvan energian kilpailuetua. 

• Tuulivoiman kustannukset laskevat tekniikan kehittyessä. Hinnat ovat jo laskeneet sellaiselle tasolle, että tuotantokapasiteettia rakennetaan enemmän uusiutuvan energian kuin fossiilisista polttoaineista saatavan energian varaan. Lisäksi Citigroupin rahoitusasiantuntijoiden mukaan ydinvoimakaan ei tule koskaan pärjäämään ilman yhteiskunnan taloudellista tukea (Citigroup 2011).  Tuulivoima-alalla ollaankin jo sitä mieltä, että tuulivoima pärjää pian ilman taloudellista tukea.

• Lisääntynyt sähkön määrä markkinoilla alentaa sähkön hintaa, oli kyse tuulivoimasta tai muulla tavalla tuotetusta energiasta. Ruotsin energiaviranomaiset ovat arvioineet sähkön hinnan laskevan vähintään viidellä prosentilla (Energimyndigheten 2011), mikäli tuulivoiman rakentamista jatketaan.

Uusiutuva energia on tulevaisuutta. Mikäli aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia yhdistetään viisaamman energiankäytön kanssa, voidaan luoda kustannustehokas ja kestävä energianhuoltojärjestelmä.

2. Kuinka maisemavaikutukset otetaan huomioon?

Tuuliturbiinit ovat korkeita rakennelmia ja näkyvät väistämättä. Itse asiassa visuaalinen vaikutus on tuulivoiman tuotannon yleisin negatiivinen ympäristövaikutus (Wekman 2006). Tuulivoimatoimijoiden on huomioitava maisemavaikutus YVA:ssa ja kaavoitusta varten tehtävissä selvityksissä.

efe:n hankealueilla ja niiden ympäristössä on jo valmiiksi ihmisvaikutusta (metsätaloutta, maanviljelystä, Nordanå-Lövbölessä kaivostoimintaa), joten koskematon luonnonmaisema ei vaarannu. Maisema-analyysi kuitenkin tehdään Nordanå-Lövbölen hankkeelle osana YVA:a ja visuaalinen vaikutus otetaan huomioon jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Maisemavaikutusten vähentämiseksi turbiinien paikkoja on siirretty esimerkiksi Nordanå-lövbölen pohjoisosasta ja Brokärrin läheisyydestä hankealueen muihin osiin. Apuna suunnittelussa on käytetty kuvasovitteita, joita myös hankkeiden naapurit ovat saaneet pyytää.

Maisema-arvot ovat mielipidekysymyksiä: toiset pitävät tuuliturbiineja maisemassa kauniina, toiset rumina. Ihmiset myös usein muuttavat mielipidettään turbiinien maisemavaikutuksesta myönteiseen suuntaan sen jälkeen kun turbiinit on asennettu paikalleen. Tämä on havaittu mm. Motivan ja Wdp Finland Oy:n tekemässä gallupissa Tuulivoima ja asenteet.

Lisätietoja tuulivoiman maisemavaikutuksista ja niiden arvioinnista on saatavilla ympäristöministeriön raportissa Tuulivoimalat ja maisema (osa 1 ja osa 2).

3. Uhkaako Nordanå-Lövbölen hanke kansallista turvallisuutta ja puolustusvoimien tutkia?

Nordanå-Lövböle eikä myöskään mikään muu tuulivoimahanke uhkaa Suomessa kansallista turvallisuutta. Luvitus, kaavoitus ja lausuntomenettelyt varmistavat sen. Sekä kunta että efe ovat pyytäneet puolustusvoimilta lausunnon Nordanå-Lövbölestä, ja vaikutukset puolustusvoimien toimintaan selvitetään myös YVA:ssa. Lisäksi kaavoitusta ohjaavissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa selvästi ilmaistaan, että puolustusvoimien tarpeet ja kansallinen turvallisuus tulee huomioida kaavoituksessa (YM 2011). efe on tilannut Energiateollisuuden kautta VTT:ltä tutkimuksen Nordanå-Lövbölen tutkavaikutusten selvittämiseksi ja tutkimuksen tulokset huomioidaan suunnittelussa.

4. Uhkaavatko tuulipuistot lintuja ja merikotkia?

Suomessa keskimäärin yksi tai kaksi lintua turbiinia kohden kuolee vuosittain tuulivoimalaan törmäämiseen (Koistinen 2004). Tämä on vähän verrattuna siihen, että 200 000 lintua vuodessa kuolee sähköjohtoihin ja 100 000 radiomastoihin törmätessään ja 4 300 000 tieliikenteeseen (Koistinen 2004). Törmäysriskin lisäksi tuulipuistot voivat aiheuttaa linnuille myös muita uhkia. Ne voivat esimerkiksi pelottaa muuttolintuja siirtämään reittejään tai vaikuttaa lintujen ruokailualuevalintoihin (Birdlife Suomi 2011). Tuulipuistot eivät silti yleensä uhkaa lintujen elinympäristöjä ja mahdollisiin uhkiin voidaan vaikuttaa turbiinien sijoittelulla ja puiston suunnittelulla (Birdlife Suomi 2011). Lintujen törmäysriskiäkin voidaan entisestään pienentään esimerkiksi sijoittamalla voimajohdot maan alle, sijoittelemalla turbiinit harkitusti ja valitsemalla tietynlaisia turbiineja.

Merikotkat ja muut suuret petolinnut eivät näe kunnolla tuuliturbiinin liikkuvia lapoja (Tuulivoimatieto 2011b). Merikotkia suojellakseen WWF on julkaissut ohjeet siitä, miten kotkat tulisi ottaa huomioon kun arvioidaan jonkin sijainnin sopivuutta tuulivoiman tuotantoon (WWF 2010). Ohjeiden mukaan turbiineja ei tulisi sijoittaa alle kahden kilometrin säteelle merikotkan pesästä. ELY-keskuksen mu7kaan efe:n hankealueiden lähistöllä ei ole tunnettuja merikotkan pesiä.

Lintu- ja kotka-asiat selvitetään YVA:ssa tai muissa ympäristöselvityksissä, jotka vaaditaan lupien saamiseksi ja kaavoitusta varten. Kesällä 2011 ornitologit tutkivat efe:n hankealueet eivätkä löytäneet sieltä kotkien tai kalasääksien pesiä. Kesällä tehdyn lintuselvityksen lisäksi syksyllä on tehty muuttolintuselvitys. Raportit näistä selvityksistä julkaistaan tällä sivustolla.

Lisätietoja linnuista ja tuulivoimasta:

http://www.tuulivoimatieto.fi/vaikutukset_elaimiin

http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml

Ympäristöministeriön raportti Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset

5. Onko tuulivoiman tuotannolla vaikutuksia luontoon?

Kaikki ihmisen maankäyttö vaikuttaa ympäristöön, niin myös tuulivoiman tuotanto. efen hankealueet ovat kuitenkin jo valmiiksi intensiivisessä käytössä (metsätalous, kaivostoiminta), joten niiden luonto ei tosiaankaan ole koskematonta.  Tuulivoiman tuotanto ei myöskään vaadi luopumista entisestä maankäytöstä, etenkään metsätaloudesta, koska tuulivoimalat ja infrastruktuuri vievät vain pienen osan tuulipuiston alueesta. Metsäluonto ja tuulipuisto voivat siis hyvin sijoittua samalle alueelle toisiaan uhkaamatta.

Kesällä 2011 hankealueille tehtiin luontoselvitykset, joissa selvitettiin kasvillisuutta ja eläimistöä sekä arvioitiin tarvetta lisäselvityksille. Luontoselvitykset tulee tehdä tuulipuistoille riippumatta siitä, ylittävätkö ne YVA-kynnyksen. Selvityksissä kerättyjä tietoja hyödynnetään kaavoituksessa, hankkeen suunnittelussa ja niiden perusteella tehdään arvio hankkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista. Mikäli joissakin kohteissa paljastuu selvityksissä erityisiä luontoarvoja, puiston suunnitelmaa voidaan muuttaa niin,  etteivät ne vaarannu.

Maailmalla on jo 20 vuotta kokemusta turbiinien vaikutuksista sekä kotieläinten, esimerkiksi karjan ja hevosten, että villieläinten kuten peurojen käyttäytymiseen. Tutkimukset osoittavat sen, että eläimet tottuvat turbiinien ääneen pian rakennusvaiheen loputtua ja palaavat alueelle jo parin viikon päästä.

6. Kuinka tuulivoiman tuotanto  vaikuttaa työllisyyteen?

Vuonna 2008 tuulivoima-ala työllisti Suomessa 3000 ihmistä. 95 % heistä oli turbiiniteollisuudessa, mutta työpaikat tulevat lisääntymään myös hankkeiden kehityksen, operoinnin, hallinnon, rahoituksen ja rakentamisen aloilla kunhan Suomessa käynnistetään lisää hankkeita. Teknologiateollisuus (2009) arvioi, että Suomessa on vuonna 2020 13 000 – 14 000 työpaikkaa tuulivoima-alalla, mikäli Suomeen on silloin asennettu 2000 MW, mikä on 500 MW vähemmän kuin kansallinen tavoite.

Teknologiateollisuus (2009) on arvioinut työllisyyslukuja myös yksittäisen puiston kannalta. Yksi 100 MW puisto vaatii 1180 henkilötyövuoden työpanoksen, ja siitä

• 10 htv menee hankkeen kehittämiseen ja asiantuntijapalveluihin
• 70 htv infrastruktuurin asentamiseen
• 800 operointiin ja ylläpitoon
• 300 turbiinien rakentamiseen, materiaaleihin, komponentteihin ja järjestelmiin

efe:n arvion mukaan Nordanå-Lövbölen hanke voisi työllistää 16 henkilöä operoinnissa ja ylläpidossa

7. Alentaako tuulipuisto naapurikiinteistöjen arvoa?

On yleinen pelko, että tuulipuiston läheisyys alentaa kiinteistön arvoa. Tällaista vaikutusta ei kuitenkaan olla havaittu tilastollisissa tutkimuksissa. Berkley Lab:n laajoissa tutkimuksissa Yhdysvalloissa ei olla havaittu korrelaatiota tuulipuiston näkyvyyden tai etäisyyden sekä kiinteistön arvon välillä (Hoen et al 2009).

8. Uhkaako tuulivoima turismia?

Tuuliturbiineilla voi olla positiivisia, negatiivisia tai neutraaleja vaikutuksia turismiin (Tuulivoimatieto 2011a). Tuulipuistolla voi olla negatiivinen vaikutus, mikäli turismi perustuu mielikuvaan koskemattomasta luonnosta, mutta se voi myös lisätä turismia, jos puistoa markkinoidaan matkailukohteena (Tuulivoimatieto 2011a).

9. Aiheuttaako jäätyminen haittaa hankkeille?

Kylmällä ilmalla tuuliturbiinin lapoihin voi kertyä jäätä, joka saattaa pudota tai lentää korkeintaan 300 m päähän turbiinista. Jäätymisen aiheuttamia vakavia onnettomuuksia ei toistaiseksi ole tapahtunut (VTT 2010: 21). Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että mahdolliset riskit jätettäisiin huomiotta.

Jään muodostuminen metallisille rakennelmille, kuten mastoille ja torneille, voi aiheuttaa ongelmia kylmässä ilmastossa. Tämä on pitkään rajoittanut teollista tuulienergian tuotantoa jäätymiselle alttiilla alueilla, koska tarvittavia taloudellisia ja teknologisia ratkaisuja ei ole ollut saatavilla  (VTT 2010: 7).

Jäätä muodostunut roottorin lapoihin (Kuva: efe)

efe selvittää jään muodostumisen riskiä hankealueilla, vaikka ne sijaitsevatkin Suomen eteläisimmässä osassa. Monenlaisia jäätymistä mittaavia laitteita on nykyään saatavilla, ja efe tulee hyödyntämään niitä tuulimittausten yhteydessä alustavien tulosten saamiseksi. Lisäksi Ilmatieteen laitos kehittää parhaillaan Tuuliatlaksen kaltaista jäätymistä koskevaa karttapalvelua. Sen julkaisun jälkeen efe tulee hyödyntämään jäätymistietoja ja vertaamaan sen tuloksia paikallisiin mittauksiin.

Nykyään on olemassa monenlaisia hyväksi havaittuja menetelmiä, joilla voidaan vaikuttaa jäätymiseen ja sen aiheuttamiin riskeihin. Menetelmät jaetaan kolmeen luokkaan:

Jääntunnistus

• Nykyisissä turbiineissa on erilaisia ääni- ja värinäsensoreita, joiden avulla valvotaan turbiinin osia, esimerkiksi tornia, roottorin lapoja ja generaattoria sekä niiden käyttäytymistä turbiinin tuottaessa sähköä. Sensoreiden havaitsemat signaalit kerätään ja analysoidaan tietokoneohjelmistojen avulla, ja lopulta saadaan tieto siitä, toimiiko turbiini oikein.
• Kun turbiini on asennettu ja testattu, valvontajärjestelmä ottaa ”sormenjäljen” normaalien olosuhteiden signaaleista
• talvella turbiinit voivat kerätä pinnalleen jäätä kosteasta ilmasta. Ohutkin jääkerros muuttaa turbiinin ja sen lapojen värähtelyä, minkä valvontajärjestelmä havaitsee.
• jos valvontajärjestelmä havaitsee jäätä lavoissa, turbiini pysähtyy automaattisesti ja jäänpoistojärjestelmä aktivoidaan

Jäänesto

Markkinoilla on kolmenlaisia jäänpoistojärjestelmiä

• kuumailmajäänpoistojärjestelmä puhaltaa kuumaa ilmaa onttoon lapaan lämmittäen lapamateriaalia
• foliopinnoite on tekniikka, jota hyödynnetään myös lentokoneissa. Sähkövirta lämmittää folion, joka sulattaa jään lavan pinnalta
• sähkövirtaa johtava kerros lavan sisäpuolella on edistyksellisin jäänestomenetelmä. Menetelmän etuna on, että se ei ole suoraan alttiina sääolosuhteille: hienorakenteinen kolmiulotteinen verkosto rakennetaan komposiittimateriaalista koostuvaan lapaan. Älykkäät ohjaimet lähettävät sähköä vaihtelevilla taajuuksilla verkoston kautta lavan eri osiin sulattamaan jäätä siellä, missä sitä on. Järjestelmä voi toimia myös normaalin operoinnin aikana.

Jäänpoisto

• hydrofobinen päällyste roottorin lavoissa vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti jää voi tarttua lavan pintamateriaaliin. Asiaa tutkitaan intensiivisesti, mutta lavan pinnoituksen täytyy täyttää muitakin vaatimuksia esimerkiksi heijastavuuden ja tutkanäkyvyyden suhteen.

10. Tuuleeko talvella vähemmän?

Monet uskovat, että tuulennopeudet ovat talvella matalammat kuin muina vuodenaikoina. Tämä voi toki pitää paikkansa silloin kun lämpötilat ovat erittäin kylmiä eli -30 astetta tai vähemmän, mikä johtuu voimakkaan ulossäteilyn sekä korkeapaineen ja tyynen ilmamassan kohtaamisesta (VTT 2010: 17). Talvella säätilanne on tällainen varsin harvoin, ja silloin tuotetaankin yli puolet vuotuisesta tuulivoimasta (STY 2010)

Toisekseen kylmä ilma on lämmintä ilmaa tiheämpää, joten roottori pyörii hiukan paremmin talvella kuin kesällä, vaikka tuulennoupeus olisi sama. Ilman tiheys vaikuttaa siis turbiiniin energiantuotantoon. Esimerkiksi -30-asteinen ilma on 27 % tiheämpää kuin +35-asteinen, mikä johtaa vastaavan suuruiseen eroon turbiinin energiantuotannossa (VTT , 2010: 17). Talvisia tuulennopeuksia lisää myös se, että jää veden pinnalla ja lumi maalla vähentävät merkittävästi pintojen karkeutta turbiinin ympäristössä, mikä aiheuttaa tuulen laminaarisen virtauksen (lähde).

11. Aiheuttavatko turbiinit meluhaittaa naapureille?

Turbiinit aiheuttavat kahdenlaista ääntä: aerodynaaminen ääni syntyy siitä, kun lapa ohittaa tornin, ja myös generaattori saa aikaan hiukan ääntä (Di Napoli 2007: 14).

Tuulivoimalan ääni on voimakkaimmillaan turbiinin vieressä. Jo noin 300-350 metrin päässä ääni on noin 40 dB. Ympäristöministeriön ehdotuksen (YM 19/2011) mukaan tuulivoimalan ääni ei saisi ylittää 45 dB:ä kello 7 ja 22 välissä päiväsaikaan  ja 40 dB:ä yöllä asuttujen rakennusten luona.

efe valitsee sellaiset turbiinit, joiden äänenvoimakkuus jo 500 m päässä turbiinista on riittävän matala häiriöiden välttämiseksi. Turbiinien laadun takaamiseksi YVA-selvitysten yhteydessä tehdään meluselvitykset. Melu mitataan turbiinin valmistajan takaaman äänenvoimakkuutta kuvaavan sertifioidun käyrän perusteella, ja huomioon otetaan myös aikaisemmat kokemukset kyseisestä turbiinista, mittaustulokset ja äänen kulkeutumisen mallit. Melumallinnus tehdään WindPro 2.7. –ohjelmassa Decibel-laskentaohjelman avulla. Ohjelma ottaa huomioon turbiinikohtaiset tiedot äänestä, turbiinin sijainnista, ympäristön topografiasta ja etäisyydestä taloihin. Se ei kuitenkaan huomioi kasvillisuuden ja maaperän aiheuttamaa äänen vaimenemista. Melumallinnus tuottaa siis pahimman mahdollisen skenaarion, koska taustamelu ja äänen vaimeneminen vaikuttavat aina äänen havaitsemiseen.

Taustamelu tarkoittaa luonnollisesta tai teollisesta lähteestä tulevaa melua, joka ei siis johdu kohteesta, jonka meluvaikutusta arvioidaan. Luonnollinen taustamelu voi olla esimerkiksi kasvillisuuden huminaa, johon vaikuttaa maasto, säätila, vuodenajat ja vuorokauden aika (DiNapoli 2007:16). Pelkän tuulen ääni on 34-42 dB, ja tuulen humina puissa on 39-48 dB (Pesonen 2004:22). Taustamelu peittää tuulivoimalan ääntä (DiNapoli 2007:17). efe:n hankealueilla erityisesti metsä aiheuttaa luonnollista taustamelua ja liikenne ja teollisuus teollista taustamelua.

Äänen taso eri tilanteissa (Brüel & Kjær 2011)

Melumallinnus tehdään kaikille hankealueelle mahdollisesti tuleville turbiinimalleille. Turbiiniteknologia on kehittynyt ja kokoluokittain turbiinien äänitasot ovat madaltuneet (Rogers et al. 2006:21). efe:n hankkeet toteutetaan parasta mahdollista tekniikkaa käyttäen äänivaikutusten minimoimiseksi. Kaikki efe:n meluselvitykset julkaistaan niiden valmistuttua tällä sivustolla.

12. Pitäisikö huolestua infraäänestä?

Usein matalataajuiset äänet koetaan erityisen huolestuttavaksi osaksi tuulivoimalan ääntä. Ihminen kuulee yleensä 20-20 000 hertsin (Hz) äänet. Matalataajuiset äänet ovat 20-200 Hz välissä ja infraäänet alle 20 Hz (O’neil et al. 2010). Myös alle 20 Hz ääniä voi toisinaan kuulla. Nykyiset teknologisesti edistyneemmät mallit tuottavat huomattavasti aikaisempaa vähemmän matalataajuista ääntä (O’neil et al. 2010). O’Neilin et al. (2010) tutkimuksessa testattiin nykyaikaista Siemensin turbiinia (SWT 2,3 MW 93 m) sekä GE 1.5 sle-turbiinia, ja infraäänen ja matalataajuisen äänen voimakkuus mitattiin 305 metrin päässä turbiinista. Tutkimuksen tuloksista selviää, että matalataajuuksisen ja infraäänen taso on jo mainitulla etäisyydellä selvästi alle esimerkiksi makuuhuoneiden, koulujen ja sairaaloiden vaatimustason.

 

Lähteet

BirdLife Suomi (2011). Tuulivoimaloiden rakentamisen ja käytön vaikutuksista lintuihin Suomessa. BirdLife Suomi.  25.10.2011. http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml

Citigroup Global Markets (2009). new Nuclear – The Economics Say No. 14 p. 15.11.2011. https://www.citigroupgeo.com/pdf/SEU27102.pdf

Di Napoli, C (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen.  Series The Finnish Environment. Ministry of the Environment. Helsinki. 32 p. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64260&lan=fi

Energimyndigheten (2011). Samarbetsmekanismer enligt förnybartdirektivet. 104 p. 15.11.2011. http://www.energimyndigheten.se/Global/Press/Pressmeddelanden/Samarbetsmekanismer_ER2011_16.pdf

Hoen, B., R. Wiser, P. Cappers, M. Thayer & G. Sethi. The Impact of Wind Power Projects on Residential Property Values in the United States: A Multi-Site Hedonic Analysis. Ernest Orlando Lawrence Berkeley National Raport. 164 p. http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.170.9833&rep=rep1&type=pdf

IPCC (2011). Special Report Renewable Energy Sources (SRREN). Intergovernmental Panel on Climate Change. 25 p. 15.11.2011. http://srren.ipcc-wg3.de/report/IPCC_SRREN_SPM.pdf

Koistinen, J (2004). Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Ympäristoministeriön julkaisu sarjassa Suomen Ympäristö. 42 s. Edita Prime Ltd. Helsinki.

Pesonen, K (2004). Hiljaiset alueet. Hiljaisuuteen vaikuttavat tekijät ja hiljaisuuden kriteerit. Suomen ympäristö, julkaisu 738. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=27837

O’Neal, R.D., Hellwed, R.D., Lampeter, R.M (2010). Low frequency sound and infrasound from wind turbines. Society of America 159^th Meeting Lay Language Papers, Baltimore. http://www.acoustics.org/press/159th/oneal.htm

Rogers, A.L., Manwell, J.F., Wright, S. (2006). Wind turbine acoustic noise. A white paper Prepared by the Renewable Energy Research Laboratory Department of Mechanical and Industrial Engineering

University of Massachusetts at Amherst. Amherst. 26 p. 16.11.2011. http://www.minutemanwind.com/pdf/Understanding%20Wind%20Turbine%20Acoustic%20Noise.pdf

STY (2010). Kysymys-vastaus-pakki. Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 2.11.2011. http://www.tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoimayhd-files/STY_QA_vers_2010.pdf

Teknologiateollisuus ry (2009). Tuulivoima-tiekartta 2009. 27.10.2011. www.teknologiateollisuus.fi/file/7142/Tiekartta_2009.pdf.html

Tuulivoimatieto (2011a). Vaikutukset elinkeinoihin. Tuulivoiman tietopaketti. 27.10.2011. http://www.tuulivoimatieto.fi/vaikutukset_elinkeinoihin

Tuulivoimatieto (2011b). Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön. Tuulivoiman tietopaketti. 26.10.2011. http://www.tuulivoimatieto.fi/vaikutukset_elaimiin

VTT (2010). Expert group study on recommendations for wind energy projects in cold climates. VTT technical research centre of Finland. In series VTT working papers. 63 p. http://arcticwind.vtt.fi/reports/RecommendationsForWindEnergyProjectsInColdClimates2009-VTT-W151.pdf

Wekman, E (2006). Tuulivoimalat ja maisema. Ympäristoministeriön julkaisu sarjassa Suomen Ympäristö. 42 s. Edita Prime Ltd. Helsinki.

WWF (2010). Ohje merikotkien huomioon ottamiseksi tuulivoimaloita suunniltaessa. http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/ohje_merikotka_ja_tuulivoima_wwf.pdf

YM (2011). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöministeriön raportteja 19. 70 s. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=127047&lan=fi

YM (2011). Melutason ohjearvot. Ympäristöministeriö. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=587&lan=fi 31.10.2011